Suupohjan seudun kotouttamisohjelma – nainen ohjelman takana

Unkarilainen Agnes päätyi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän (SEK) palvelukseen monen mutkan kautta. Hänen miehensä tuli Kauhajoelle töihin vuonna 2007 ja Agnes tuli itse perässä tyttärensä kanssa seuraavana vuonna. Aluksi Agnes oli kotona, kunnes tytär meni hoitoon. Sen jälkeen Agnes kävi kaksi suomen kielen kurssia, joiden jälkeen hän pääsi opettamaan suomen kielen alkeita Kristiinankaupunkiin. Jonkin aikaa oltuaan työttömänä Agnes päätti hakea harjoittelijan paikkaa INKA:sta, minne hän pääsikin. Harjoittelun jälkeen Agnesia pyydettiin töihin SEK:iin, valmistelemaan ja kirjoittamaan kotouttamisohjelmaa.

Valmis kotouttamisohjelma

SEK:issä Agnes on siis valmistellut ja kirjoittanut Suupohjan seudun kotouttamisohjelmaa, joka on nyt valmistunut. Kotouttamislaki, joka astuin voimaan vuonna 1999 ja uudistui 2011, velvoittaa jokaista kuntaa tekemään kotouttamisohjelman, joka toimii ikään kuin kunnan suunnitelmana kotouttamisen toteuttamisessa. Kotouttamislain mukaan kunnalla on vastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta.

Kotouttaminen tarkoittaa maahanmuuttajan sopeuttamista elämään ja toimintaan uuden kotimaansa yhteiskunnassa. Kotouttamisohjelma on kunnan ja virastojen työopas sekä suunnitelma siitä, kuinka kotouttamista tulisi toteuttaa eli miten maahanmuuttajia ohjataan ja opastetaan sekä mitä palveluja tulisi maahanmuuttajille järjestää ja miten. Lisäksi kotouttamisohjelmaan sisältyy eri toimijoiden yhteistyö ja vastuualueet ja kehittämissuunnitelma tulevista toimenpiteistä.

Kun kunnalla on selkeä suunnitelma ja toimintaohjeet kotouttamisen toteuttamiseen, se nopeuttaa ja helpottaa maahanmuuttajien sopeutumista uuteen elämään. Kotouttamiseen panostaminen keventää eri sektoreiden työtä ja luo kustannustehokkuutta.

Agnes

Agnesin mielestä kotouttamisohjelman kirjoittaminen on ollut mielenkiintoista. Vaikka työ on ollut haasteellista, erityisesti lain kieli, niin Agnes on silti pitänyt siitä koska hän pitää haasteista. Koska Agnes on itse maahanmuuttaja ja asunut suomessa 4,5 vuotta, on hänen helppo avustaa muita maahanmuuttajia, mikä on Agnesista ollut palkitsevaa huomata. Tulevaisuudessa Agnes toivookin voivansa tehdä töitä maahanmuuttajien kanssa.

Kotini Suupohjassa - Unkari

Kotini Suupohjassa – tekstit esittelevät maahanmuuttajien näkemyksiä kotiin ja elämiseen Suupohjassa. Ensimmäisenä saimme haastatteluun Unkarista kotoisin olevan Zoltánin. 

Kotimaahan jäivät vaimo ja pieni tytär, kun Zoltán lähti töihin Suomeen. Zoltánin mukaan Unkarissa palkkataso suhteessa elinkustannuksiin on pieni, eikä rahaa elämiseen meinaa jäädä. Unkarissa hintataso on sama kuin Suomessa, mutta palkat pienempiä. Siksi Zoltán päätti lähteä rekrytointifirman kautta Suomeen töihin, vaikka perhe ei voinutkaan tulla heti mukaan. Rekrytointifirma ei nimittäin olisi järjestänyt asuntoa koko perheelle, eikä Zoltánilla ollut rahaa hankkia isompaa. Unkarissa Zoltánilla on kolmen huoneen kerrostaloasunto pienessä kaupungissa, täällä hän asuu pienessä kerrostalokaksiossa.

Zoltán asunnossaan

Zoltánin mielestä Suomen talous on ok, eikä haittaa vaikka palvelut ovat kalliimpia koska täällä niistä on varaa maksaa. Suomessa Zoltán ei ole asunut muualla kuin Suupohjassa, koska hän tuli suoraan Kauhajoelle töihin. Zoltán sanoo pitävänsä siitä että täällä on vähemmän ihmisiä kuin isoissa kaupungeissa. Uudessa asunnossa häntä on miellyttänyt suuresti ilmastointi, jollaista ei Unkarissa ole keittiön liesituuletinta luukun ottamatta. Myös keittiön astiankuivauskaappi on hyödyllinen, Zoltán toteaa. Oudointa on ollut se, ettei asunnoissa ole kylpyammetta, sellainen kun kuulemma löytyy Unkarissa jokaisesta asunnosta.  

Muisto perheestä - kaikkien kädenjäljet

Unkarissa kylään ei mennä ilman kutsua tai ilman että siitä on sovittu etukäteen. Kyläilyt ovat tavallisesti perjantaisin ja lauantaisin, koska silloin useimmilla ei ole töitä. Yleensä kylään mennessä ei viedä mitään viemisiä, korkeintaan saatetaan sopia illanviettoa varten tarvittavista tuomisista. Jos kuitenkin haluaa viedä jotain, naisille voi ostaa kukkia, miehille viiniä ja lapsille karkkia. Vieraille tarjotaan ruokaa ja juomaa (normaalisti olutta, joskus kahviakin). Kylään mennessä kannattaa varautua siihen, että sinulle tarjotaan ruokaa vaikka olisit jo täynnä.

Muuten Unkarissa kotiin liittyvät tavat eivät juuri eroa Suomesta. Sielläkin otetaan kengät pois sisällä ja käytetään mattoja ja verhoja.

Ainoaksi huonoksi puoleksi Zoltán sanoo Suomesta sen, että perhe ei ole täällä. Koti on siellä, missä perhekin eli tällä hetkellä Unkarissa. Zoltán kuitenkin toivoo että myös perhe voi jonain päivänä tulla Suomeen.

Hälsningar från Sverige!

Hejsan! Osallistuin 12-15.11. Diami-hankkeen organisoimaan 'Active citizenship and intercultural dialogue with migrant people'- seminaariin. Seminaari järjestettiin Ruotsissa, Vänern-järven rannalla, kaupungissa nimeltä Vänersborg.

Osa seminaarin osallistujista Vänersborgin kaupungintalon edessä.

DIAMI on kansainvälinen hanke, jossa yhtenä kumppanina on Etelä-Pohjanmaan liitto. Liitosta oli mukana seminaarissa kansainvälisten asioiden assistentti Sanna Inkeri.

Minä osallistuin seminaariin Koti Suupohjassa - hankkeen edustajana, Kuortaneelta lähti mukaan maahanmuuttoyhdyshenkilö Arja Yli-Honkola. 

Suomesta seminaariin osallistuivat myös Salon ja Jyväskylän kaupungit. 

Suomen lisäksi osallistujamaat olivat Ruotsi (isäntämme Vänersborg), Italia (kolme eri organisaatiota), Espanja (kaksi eri organisaatiota) sekä Malta.

Sanna ja Sanna esiintymässä. 

Seminaarissa esittelin Koti Suupohjassa-hankkeen toimintaa ja Suupohjan maahanmuuttoasioita yleisesti. Sanna Inkeri esitteli Etelä-Pohjanmaan muiden maahanmuuttoon liittyvien hankkeiden, Egoprise-hankkeen kautta toteutettua Welcome to Seinäjoki Region- ja Roadmap-palvelua.

Seminaarin osallistujamaiden liput liehumassa Vänersborgin keskusaukiolla. 

 Osallistujamaat ja eri organisaatiot, sekä tietenkin paikalliset maahanmuuttotyötä tekevät tahot toivat seminaariin valtavan määrän asiantuntijuutta! Harmi, että aikataulu oli tiukka ja moneen aiheeseen sai vain pintaraapaisun - kotouttaminen jo itsessään on kovin monitahoinen aihe. Osallistujaorganisaatioiden hyvistä käytännöistä syntyi uusia ideoita itsellekin, vaikka kaikkea ei tietenkään voi suoraan rinnastaa omaan alueeseen - Suupohjasta kun puuttuu esimerkiksi Real Madridin veroinen jalkapalloseura, joka osallistuisi perheiden kotouttamiseen :) 

Osallistujamaista Ruotsin kanssa meillä on tietenkin eniten yhteistä - mutta kuitenkin moni asia Ruotsin maahanmuuttotyössä ja -politiikassa on kovin paljon erilainen. Erityisesti itseä ihmetytti se, ettei Ruotsin kansalaisuutta haettaessa ole kielitaitovaatimuksia. Työperäisen maahanmuuton suhteen kateelliseksi sai kevyempi byrokratia erityisesti perheen yhdistämisen suhteen. Toisaalta hävetti kuulla paikallisten maahanmuuttotyöntekijöiden kertomaa siitä, miten 20 vuotta kaupungissa asuvan suomalaisyhteisön jäsenet eivät VIELÄKÄÄN puhu ruotsia. Maahanmuuttoasioihin tuli siis hyvin monta eri perspektiiviä! 

Etelä-Pohjanmaan delegaatio (2/3) ihmettelee Ruotsin mallia. 

 Sanotaan, että toisinaan pitää lähteä kauas, nähdäkseen lähelle - tämä on varmasti monessa asiassa totta! Uskon, että omaan työhöni sain seminaarista uusia eväitä.

Diami-hankkeen seuraava seminaari järjestetään Maltalla keväällä. 

Kesäkuussa 2013 Diami-hankkeen kansainvälinen seminaari pidetäänkin sitten aivan lähinurkilla - 

Etelä-Pohjanmaalla!

NAISTEN KERHO
            2012

Keittopohja sai hautua kauan.

Riisinuudelit.

Opastus syömäpuikkojen käyttöön.

Mirela

Valmis annos

Johanna opastaa Thuy:ta reseptin kirjoittamisessa.

PHỞ  BÒ

Osa reseptistä.

Vietnamese Pho Recipe: Bef Noodle Soup. 
http://steamykitchen.com/271-vietnamese-beef-noodle-soup-pho.html

Kiitos vietnamilaiset naiset!

 Meillä oli mukava ilta :) Me teimme Vietnamin kansallisruokaa, nimeltään on PHO. Keiton voi valmistaa niin naudanlihasta kuin kanasta. Annos kootaan aina jokaiselle ruokailijalle erikseen. Kulhon pohjalle nostetaan riisijauhoista valmistettua kypsää nuudelia, pinnalle laitetaan suikaloitua lihaa tai kanaa, sekä ripotellaan reilusti tuoretta korianteria.
 Viimeisimmäksi päälle kaadetaan kuuma liemi, jossa maistuu tähtianis, muskottipähkinä ja inkivääri.
Jokainen ruokailija maustaa oman annoksensa vielä makunsa mukaan kalakastikkeella ja vahvalla chilikastikkeella.
Suomessa tuoreita yrttejä ja muita raaka-aineita voi hankkia etnisistä kaupoista.
Ruoka syödään puikoilla ja lusikalla. PHO onnistui hyvin, maku oli aivan sama kuin kotona Vietnamissa valmistettu!

Maistiainen naisten kerhosta

Kerran kuukaudessa naisten kerho kokoontuu kokkaamaan. Torstaina 25.10. oli jälleen tiedossa ilta ruoan parissa ja tällä kertaa sitä luotsasivat eestiläiset naiset. Kokkausilta alkoi menun esittelyllä: mitä valmistetaan ja minkälaisista raaka-aineista. 

Ote pääruoan ohjeesta

  
Menu:

• Pääruokana  peruna-ohra(puuro)-muusi hapankaalilla
• Ruokajuomana kama
• Jälkiruoaksi piparminttutee ja kaurakeksit    

Hapankaalia ja kama-jauhoa

Perinteisen eestiläisen peruna-ohra(puuro)-muusin sekaan kuuluu myös paistettuja savukinkun paloja. Muusin kanssa tarjotaan paistettua hapankaalia. Eestiläinen terveysjuoma kama tehdään sekoittamalla kama-jauhoa maitoon ja maustamalla sitä sokerilla. Jauho tehdään jauhetusta rukiista, vehnästä, ohrasta ja herneestä, ja sitä voi ostaa vain Eestistä tai eestiläistä ruokaa myyvistä kaupoista Suomessa. Eestissä kamaa juovat erityisesti lapset. 

Perunankuorintaa

Pääruoka valmistuu

Piparminttutee on Eestissä suosittua, etenkin jos on sairaana. Kaurakeksien erikoisuus lienee hunaja, jota laitetaan melko paljon. Keittiössä kävi kuhina kun kokkaus alkoi. Ilta pimeni ja pihalla satoi ensilunta tasaiseen tahtiin ruoan valmistuessa.

Kaurakeksien ohje

Keksien tekoa

Keksitaikina

 

Pöydistä tehtiin kehä niin että kaikki olivat yhden ison pöydän ääressä ja sitten pöytä katettiin. Pian pääsimmekin syömään, joillain vatsa jo kurnien.  Ennen aterian alkua opettelimme vielä eestiläisiä fraaseja, kuten hyvää ruokahalua eli head isu! 

 

Muusi oli melko karkeaa, johon hapankaali toi oman säväyksensä. Kama oli täysin uusi kokemus ja muistutti koostumukseltaan pirtelöä, maultaan ehkä hieman näkkileipää(kirjoittajan oma kokemus). Piparminttutee oli pirteä ja erilainen. Kaurakeksit suomalaiseen versioon verrattuna muistuttivat ehkä enemmän pieniä kakkuja koostumuksensa ja kokonsa puolesta. Kaiken kaikkiaan ruoka oli maukasta ja ilta onnistunut!