Onko minun vuoroni? 😉

Ensinnäkin haluaisin toivottaa hyvää uutta vuotta kaikille. Saako vielä toivotta, kun melkein kaksi viikkoa sitten oli uuden vuoden aatto? Unkarissa sanotaan, että saa onnitella 8 päivää ennen ja jälkeen tapahtumaa ...mikä on Suomen tapa? Pitäisi tietää🙊

Mistä aloittaisin... I´m an alian, I´m a legal alian...laulaa Sting, no minä olen unkarilainen nainen Suupohjassa. Itse asiassa olin. Nyt olen unkarinsuomalainen tai suomenunkarilainen. 😂 Wikipedia sanoo, että esim. ruotsinsuomalaiset ovat äidinkieleltään suomen kieltä puhuvia (elikkä tässä tapauksessa unkari) Ruotsin asukkaita..niin. Siis tarkoitan, että olen suomen kansalainen. Jeee 🙌

Yli kymmenen vuotta olen asunut Suomessa, aina Kauhajoella. Like 👍😋
Olen mamu, mutta ei ole koskaan tuntunut epämukavalta, että olen maahanmuuttaja.😍
Oliko vaikeaa? No joo, totta kai, muutat pois kotimaasta maahan, jonka kieli kuulostaa niin vaikealta ja oudolta, kuin voi olla.😨 Mutta selvisin. 😊 Opin kieltä aika nopeasti, ja nyt tuntuu, että suomen kieli on helppo. 😝 Kuitenkin elämä on Suomessa paljon helpompaa, kuin Unkarissa. Tällä hetkellä kuullaan Unkarista paljon. En halua kirjoittaa politiikasta mitään. 🙈🙉🙊 Riittää vain se, että kuullaan paljon erilaisia mielipiteitä, näkökulmia ja puheita Unkarista. Voisin sanoa, jos tarinoista on vain puolet totta, siis huhuh...😱😰

Okei, käännytään takaisin omaan tarinaan. Muutin vuonna 2008 mieheni perään. Tyttäreni oli puolitoista vuotias, pikku hymytyttö.😍 Hän varasti heti naapureidemme sydämen.💖 Siellä asui "puutarhurimummo" sekä "catman" ja vaikka meillä ei ollut yhteistä kieltä ollenkaan, silti tunsin olevani asuinkylässämme tervetulleena.
Hypätään siihen, kun sain paikan Kansainvälisyyskeskus INKA:ssa maanamuuttaja-avustajana.

Muistan ekan päiväni 15.11.2011. Jännitin kovasti.😳 Minulla oli ollut työpaikka Kristiinassa (Kiitos Päivi Latvala 💓) vuodeksi, jossa opetin suomen alkeita maahanmuuttajille. Pakolaisille, jotka ovat jo saaneeet positiivisen vastuksen. Niin he sanoivat minulle: Ope, sain positiivista 😊😇 (Se tarkoitti, että he olivat turvapaikanhakijoita, ja saivat oleskeluluvan.) En ollut ymmärtänyt heidän puheista mitään.💭 Oleskelulupa? Mikä se on? Miksi? Silloin olin opiskellut yliopistossa sosiologiaa, ja juuri sen takia kirjoitin lopputyöni Kristiinankaupungin pakolaisista ja heidän sopeutumista yhteiskuntaan.
Inkassa työni on ollut vähän erilainen. Asiakkaat ovat työperäisiä maahanmuuttajia ja heidän perheenjäseniä. Olen oppinut paljon uusia asioita, käsitteitä ja termejä. Olen kehittynyt opettajanakin paljon.
2019 on ensimmäinen vuosi, kun pyöritän hommaa yksin. Minulla on ollut Inkassa muutamia työkavereita, työharjoittelijoita, ja paljon-paljon asiakkaita.😘

Olen ylpeä, oikeasti, olen ylpeä. Ylpeä, että olen kotoutunut ja sopeutunut Suomeen. Ylpeä, että olen menestynyt työssäni. Mutta olen ylpeä erityisesti teistä, minun rakkaista asiakkaistani.💕 Olette saaneet työpaikkoja, kielitodistuksia ja kansalaisuuksia. Olette ostaneet asuntoja, taloja Suupohjasta ja olette asettuneet asumaan Suupohjaan. Kiitos! Toivon, että jatkamme "yhteistyötä" tästä eteenpäinkin!

Ystävällisin terveisin
Agnes

Latviasta Suomeen...

Kymmenen vuotta sitten tulin tänne, Suomen maahan. Muutin tänne aviomieheni luo, koska yhden vuoden, erikseen asuminen oli meillä enemmän, kuin tarpeeksi. 💑

 
Mukaan tuli eskari-ikäinen tyttö ja vauva mahassa. En osannut suomenkieltä sanaakaan, mutta raskauden takia ei ollut mitään paineita. Olin vain kotona odottamassa synnytystä ja olin tyytyväinen ja iloinen rakkaiden kanssa.
Syksy lähestyi ja eskarilainen aloitti koulunkäynnin.  Olin paniikissa😨 miten mun lapsi pärjää suomen koulussa, kun hänkään ei osannut suomea. Mutta kaikki lähti käyntiin enemmin kuin kauniisti . Hän on saanut kaikki mahdolliset tukiopetukset ja S2-tunnit. Hän on ollut yksi parhaimmilta luokassa👌. Yläaste on suoritettu ja lukio on aloitettu. Uudessa koulussa, lukiossa ei ole huomannut kukaan, että hän ei ole suomalainen.

Mutta takaisiin syksyyn - samaan aikaan, kun eskarilainen aloitti koulunkäynnin, synntyi meidän toinen lapsi. Kun hän täytti vuoden, mietin, että munkin pitäsi aloittaa työelämäni Suomessa 🙈😝. Hetkinen kotimaassa työskentelin opettajana.  Siitä en voinnut jatkaa, koska minulla ei ollut edelleen suomenkielen taitoa.
Yksi tuttuni kysyi, olisinko mä kiinnostunut maatalouslomittajan hommista, koska olisi tarvetta. Tarjous oli lomittajatyö yhdessä paikassa, jossa navetan emäntä jäi äitiyslomalla ja isäntä suostui puhua mulle englantia. 
Muistan kuinka pelkäsin lehmiä 😅 ja en ole tehnyt ikinä maataloustyötä aiemmin. Mutta silti, siitä lähtien olen nyt lähes 10 vuotta lomittaja. Voin sanoa, että päätös👍 oli kultainen avain mun tulevaisuuden elämään. Muutaman vuoden päästä valmistuin SAI:n maatalousoppilaitokesessa eläiintenhoitajaksi ja nyt suunnittelen opiskella lisää, saada pätevyyden harjottamaan oman ammattini, siis pystysin opettamaan suomen kouluissa.

 Tämän kaikien tapahtumien välissä ovat syntyneet vielä 3 lasta 👪, eli olemme viiden lasten suurperhe. 💓

Vuonna 2017 lähdin kuntavaaleissa ehdokaana ja nyt olen paikallinen kunnanhallituksen jäsen. Olen todella kiinnostunut oman kunnan kehityksestä ja uudistamisesta. Tulevaisuuden koskettavat asiat ovat tärkeitä mulle, koska aioin asua täällä vielä kauan ja haluaisin, että minun lapset eivät muuta kaukaa täältä.
Nyt kun katson taaksepäin, kuinka asiat ovat muuttuneet ja muistelen kaikki, mitäs on vuosien aikana tapahtunut, tajuan, että olen vahva ja taitava ihiminen! (niin olet 💝 toim.huom.) On niin tärkeä uskoa omaan voimiin, vaikka joskus tilanne näyttää epätoivoiselta.

Suomessa on hyvä olla, koska kaikilla on samat mahdollisuudet, mutta onnistuuko se, mitä suunnittelet - se on vain sinusta, itsestä kiinni. Jos haluat jotain, usko siihen ja tee töitä sitä varten - Suomi on maa, jossa se onnistuu!
                                                                                      Terveisiä Kristiine, Isojoelta

(toimituksen huomautus: Kristinen tarina jatkuu myöhämmin "Miltä näyttä yksi päivä suurperheen elämässä?")

Hei ystävät ja lukijat,

Viimeksi Suzanna on kirjottanut oman tarinansa, (kiitos Suzi 💝) nyt on teidän vuoro kertoa: mistä maasta tulitte Suomeen ➥, oliko vaikkea päätös, mitä te kaipaatte kotimaasta ja mikä on hyvä Suomessa.

Kirjoittaminen on vaikeaa omalla äidinkielelläkin, ja kirjoittaminen suomeksi, huhu,  on vielä vaikeampaa.
Haluaisin helpottaa ja antaa teille vinkkejä kirjoittamiseen. Olen koko "matkalla" apuna, voitte lähettää tekstinne tarkistettavaksi minulle, ja voidaan yhdessäkin miettiä, mikä olisi hyvä teema. Jos ei onnistu vieläkään, voin haastetella teitä, kysyn mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin helpompi vastata.

Mutta nyt katsotaan niitä vinkkejä läpi 😏

Kirjoita siitä, mikä sinua kiinnostaa

Sinulle mielenkiintoisestaaiheesta sinun on helpompi kirjoittaa. Kiinnostus lisää motivaatiota oppimaan ja kirjoittamaan lisää. Tykkäätkö laittaa ruokaa? Teetkö kotona kotimaista vai suomalaista illallista? Kiinnostaako sinua ruokakulttuuri? Voit vaikka vertailla kotimaan ruokakulttuuriasi suomalaiseen.

Kirjoita vapaasti, mutta asiallisesti

Blogi antaa sinulle suhteellisen vapaat kädet kirjoittamiseen. Voit kirjoittaa käytännössä siten miten puhut. Kirjoita kuitenkin asiallista tekstiä ja turhat kirosanat kannattaa karsia pois. 😋 Kirjoittamisen kautta voit tuoda esiin myös omaa persoonaasi ja tunteita. Älä yritä väkisin kirjoittaa jotenkin toisella tavalla, jos se ei tule sinulle luonnostaan. Itsensä haastaminen on toki suositeltavaa, tässäkin asiassa.

Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää vähintään tyydyttävää suullista ja kirjallista suomen kielen taitoa. Tämä voidaan parhaiten osoittaa suorittamalla yleinen kielitutkinto vähintään tasolla kolme. YKI testissä arvioidaan monipuolisesti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa kielitaitoa. Kirjoittamistaitoa arvioidaan erityypisen tehtävän perusteella. Yksi niistä on mielipidekirjoitus. INKA:n blogiin kirjoittaminen antaa mahdollisuuden harjoitella YKI testiin. 😉

Blogin kirjoittaminen ei ole kuolemanvakavaa

Tektistä saa löytyä kirjoitusvirheitä. Blogisi ei ole kielikoe, joten kielioppiasioita voidaan katsoa yhdessä läpi 👭🙌 Kirjoittamaan opitaan kirjoittamalla. Tärkeää on se, että löydät itsellesi luonnollisen tavan kirjoittaa. Toinen tärkeä asia on se, että älä ole liian kriittinen omia tekstejäsi kohtaan. Kirjoita rohkeasti mielipiteistäsi.

Seuraa ja kommentoi muiden blogeja

Seuraamalla muiden blogeja voit saada omaan tekstiin ideoita. Älä kuitenkaan plagioi! 😎 Kommentoimalla muiden blogeja saat verkostoitua bloggajien kanssa. Suupohja.fi sivulta löytyy alueemme blogaajia. Käykää tutustumassa ja lukemassa ☝

Panosta otsikoihin

Tarkaan mietitty otsikko tuo varmasti lisää lukijoita. Luo siis kiinnostavia otsikoita, joilla herätät lukijoiden mielenkiinnon. Yksi esimerkki toimivasta otsikosta voisi olla esim. "Tässä 4 vinkkiä hyvään kevätkäärryleiden tekoon" Otsikosta selviää heti mitä tuleva teksti pitäisi sisällään. Älä tietenkään keksi liian hienoa otsikkoa, jos tekstisi ei kyseistä aihetta oikeasti käsittele. 😇

Panosta tekstisi visuaalisuuteen

Käytä valokuvia tarinasi apuna. Kuvat jäävät paremmin ihmisten mieleen. 

Elmeri Juuti: Helmipöllö kurkistaa

Lähettäkää tarinat agnes.szeman@suupohja.fi sähköpostiosoitteeseen. Rohkeasti vaan! 😀

lähde: ukko.fi

Tervetuloa taas!

Tervetuloa taas! Olemme kirjoittamassa blogi-juttuja meidän toiminnasta, arkipäivistä. Toivoisimme, että TE, meidän arvokkaat asiakkaat kirjoitatte itse meidän blogi-sivulle tarinoita teidän kotimaista, kokemuksista ja mielipiteistä. 


Mitä Inkalla kuuluu?
Hyvää kuuluu :) 

Maanantaisin on Agneksen suomen kielen opetus Logistialla, tiistaisin Kristine opettaa suomea Isojoella. Ryhmissä on vielä vapaita paikkoja!




Järjestetään syksyllä autoiluun liittyvä työpaja, jossa opiskellaan auton osia suomeksi ja tutustutaan autourheiluun. 
Lisää infoa myöhämmin :)




Marraskuu on pikkujoulun aika. 17.11.2018 lauantaina tarjotaan hauskaa iltapäivän viettoa koko perheelle! Kutsut lähetetään pian <3

Opiskelu Kauhajoella

 Olen Kristiina ja olen työnharjoittelussa INKASSA nyt 3 kuukautta. Opiskelen Suupohjan Ammatti-Instituuttissa Datanomiksi. 2 vuotta aiemmin opiskelin Media-assistentiksi. Olen asuunut täällä Kauhajoella 3 vuotta.
Opiskelu Kauhajoella on ollut erinomainen  ja olen saanut täältä tosi paljon uusia kokemuksia ja kavereitä. Myös on hyvä see, että koulussa on mahdollinen opiskella Suomen kieltä. Ajattelen, että maahanmuuttajalle, kuka haluaa tulla Suomessa töihin ja opiskelema on tosi tärkkeä, että hän osaa puhuu Suomea.
Suupohjan Ammatti-Instituuttissa on kolme eri kouluhuoneitta. Ammattiopilaitos, Kauppaopilaitos ja Maatalousopilaitos. Myös on Aikuiskoulutusosasto. Ammattiopilaitoksessa opiskelee kaksi viroon poika Kone-ja metallialalla ja yksi tyttö Hotelli-, ravintola- ja catering-alalla. Maatalousopilaitoksessa opiskele yksi viron poika ja Kauppaopilaitoksessa on 13 virolaista, niistä 2 opiskele Datanomiksi ja toiset Media- Assistentiksi. Tänä vuonna valmistuun Datanomi ammatti ja myös valmistu vielä 7 opiskelia Media-Assistentin ammatti.

Kaikki kuka opiskelee Suupohjan Ammatti-Instituuttissa, voi elää Maatalousopilaitoksen asuntolassa.

Asunotlanhoitaja Teresa Kuru on hyödyllinen ja rempseä. Jos meillä on ongelmia ja haluamme apua, Teresa auttaa meitä ja on meillä niin kui toinen äiti. Myös on meillä ollut paljon yrityksia asuntolassa esim. Pikkujoulut, Halloween ja leipomo illat, missä kaikki asuntolan asukaat saa tulla. Helmikuussa oli myös Sotkan lasketelu ilta.

Vapalla ajalla voi mennä uimahalli, kuntosalille tai mennä shoppailema. Viikonloppuisi saa myös mennä illalla Krouvi tai City Bubi tanssima tai laulaama. Koska virolaiset ei mene viikonloppuisi kotiin, on meillä mahdollinen olla myös asuntolassa katso elokuvia, telkkari tai levätä koulusta.

Opiskelu ja elämää Kauhajoella on ollut tosi hauska ja see on ollut myös hyvä aloitus itsenäiseksi elämäksi. Olemme opiskelennut toisessa äitinkiellessa ja saannut uusia kokemuksia, kavereitä, opiskelennut tekemään ruokaa ja saanut myös omalle ammatti. :)

Hei
Minä olen Iwona, puolalainen. Olen työkokeilussa Inkassa.
Asun Kauhajoella 7 vuotta nyt. Minulla on kaksi lasta, eskarikoululainen Julia (7v) ja pieni Cezary (3v) ja hän menee päiväkotiin. Minun rakas mies Piotr on hyvä hitsaaja.
Ammatiltaan olen maisteri tradenomi, olen suorittanut Puolassa.
Kaksi kerta viikossa menen aerobiciin ja zumballe Räimiskälle. Olen iloinen ja avoin nainen.
Ennen työkokeilua, olen hoitanut lapsia, muuta nyt haluaisin mennä takaisin töihin. Pidän uusista haasteista ja nyt vain opin suomen kieltä.
Inkassa haluan auttaa muita ulkomaalaisia kotoutumiseen, minun avustuksella sinä voit löytää uusia harrastuksia.

;) ;) ;)
Tervetuloa!!!

KELTAISET TENNARIT MONESSA MUKANA

Keltaiset Conversen tennarit löytyivät Tampereen Radio kirppikseltä huhtikuussa 2013. Harkitsin ostamista jonkin aikaa ja katselin kenkiä ostoskorissa kiertäessäni kirpputoria. Tennarit olivat vielä hyvässä kunnossa, mutta mietin alkavatko kengät puristaa, kun niissä ei ollut ylimääräistä tilaa varpaille. Kengät maksoivat 25 € ja mietin, onko se liikaa käytetyistä tennareista. Rohkaisin mieleni ja ostin Converset, kun uutena ne kuitenkin maksavat yli 60 €. En silloin arvannut, kuinka hyvin ne minun jalkoihini sopivat ja kuinka ihmeellisiin seikkailuihin ne minua vievät.

Ensimmäinen suuri haaste tennareille oli matka Tukholmaan. Silloin ne pääsivät Tunnelbana metroon ja veivät minut Solnaan Friends Arenalle, jossa oli One Directionin konsetti 8.5.2013. Odottelin penkillä areenan lähettyvillä konsertin alkua, kun eräs mies kysyi minulta ruotsiksi, onko lapseni konsertissa.  Vastasin: "JAA." Mies antoi minulle lipun ja kehoitti menemään sisälle katsomaan. Tämä on ollut varmaan ainoa kerta, kun olen juossut Converset jalassa. Ehdin sisään ensimmäisen laulun aikana. Kokemus oli uskomaton! Minä ja muut 50 000 katsojaa näimme ja kuulimme jotakin, mistä moni teinityttö vain haaveilee.

 

Conversen tennareilla pääsin astelemaan Venäjän maaperällekin syyskuussa 2013, mutta vain tulliin asti. Sieltä meidät käännytettiin takaisin ja päädyimme lopulta Eestiin Tartoon. Siellä pääsin tutustumaan moniin sosiaalialan kohteisiin, joihin tavallisilla turistireissuilla ei ole ollut asiaa. Kävimme mm. pienessä paikallisseurakunnassa, josta jaettiin vaatteita tarvitseville, alkoholistien hoitopaikassa ja lastenkodissa.  

Seuraavana kesänä tennarit veivät jälleen Tukholmaan. Pääsin toteuttamaan kesäkuussa 2014 pitkäaikaisen haaveeni nähdä Solsidanin. Odotin koko ajan näkeväni kävelytiellä Oven, mutta TV-sarja ei taida perustua aivan todellisiin henkilöihin. Oli siellä toki upea merenranta ja hienoja huviloita.

 

Suomen kesä oli harvinaisen lämmin ja tapahtumia täynnä. Converset pääsivät 17.7.2014 mukaan Porin Jazzeihin. Kokemus oli ainutlaatuinen. Musiikki oli festivaalien nimestä poiketen todella monipuolista ja esiintyjät legendaarisia tähtiä, jotka olivat keikkailleet jo silloin, kun minä vasta synnyin. 

 

Legendaarisista esiintyjistä on pakko mainita Bob Dylan, mies, joka ei esittelyjä kaipaa. Asian voi päätellä siitäkin, että hän ei sanonut yhtään sanaa koko keikan aikana. Hän vain lauloi ja soitti flyygeliä. Keikka oli ainutkertainen, koska sitä ei saanut kuvata ollenkaan. Tämä kuvakin on Pori Jazzin omalta sivulta. 

 

Yksi kesän kohokohdista oli viikonloppu Helsingissä. 15.8.2014 järjestettiin Etno Espalla Pirulaisen konsertti ja täytyy myöntää, että jälleen kerran sai olla ylpeä siitä, että on pohjalainen. Kyllä siellä tennarit löivät tahtia!

Kesä sujui töitä tehden, joten lomamatkoja tennarit eivät enempää tehneet. Työmatkat olivat sitäkin kiinnostavampia, kun syksy saapui Suupohjaan. 20.9.2014 Converset pääsivät ylittämään Tiilitehtaanmäen - Pohjoislahden luontopolun uuden riippusillan Kristiinankaupungissa. Meno oli huteraa, mutta yli mentiin.

Tennareilla kiivettiin myös Kanuunanlahden kallioille ja laavulle makkaraa grillaamaan. Maisemat olivat upeita ja tuuli puhalsi energiaa myllyihin.

22.9.2014 tennarit uhmasivat Sotkan rinteitä ja sienimetsää. Keli oli sen verran kuiva, että kuivin varpain tuli kerättyä tatit ja kuukuset. Tatti osoittautui hyväksi ja turvalliseksi sieneksi, jota aloittelijakin uskaltaa kerätä.

Onneksi ostin Converset! Ne ovat olleet jokaisen euron arvoiset. Tennarit ovat edelleen ehjät ja siirtyvät kohta kaappiin odottamaan ensi kesän seikkailuja.