keskiviikko 24. syyskuuta 2014

KELTAISET TENNARIT MONESSA MUKANA



Keltaiset Conversen tennarit löytyivät Tampereen Radio kirppikseltä huhtikuussa 2013. Harkitsin ostamista jonkin aikaa ja katselin kenkiä ostoskorissa kiertäessäni kirpputoria. Tennarit olivat vielä hyvässä kunnossa, mutta mietin alkavatko kengät puristaa, kun niissä ei ollut ylimääräistä tilaa varpaille. Kengät maksoivat 25 € ja mietin, onko se liikaa käytetyistä tennareista. Rohkaisin mieleni ja ostin Converset, kun uutena ne kuitenkin maksavat yli 60 €. En silloin arvannut, kuinka hyvin ne minun jalkoihini sopivat ja kuinka ihmeellisiin seikkailuihin ne minua vievät.




Ensimmäinen suuri haaste tennareille oli matka Tukholmaan. Silloin ne pääsivät Tunnelbana metroon ja veivät minut Solnaan Friends Arenalle, jossa oli One Directionin konsetti 8.5.2013. Odottelin penkillä areenan lähettyvillä konsertin alkua, kun eräs mies kysyi minulta ruotsiksi, onko lapseni konsertissa.  Vastasin: "JAA." Mies antoi minulle lipun ja kehoitti menemään sisälle katsomaan. Tämä on ollut varmaan ainoa kerta, kun olen juossut Converset jalassa. Ehdin sisään ensimmäisen laulun aikana. Kokemus oli uskomaton! Minä ja muut 50 000 katsojaa näimme ja kuulimme jotakin, mistä moni teinityttö vain haaveilee.



 


Conversen tennareilla pääsin astelemaan Venäjän maaperällekin syyskuussa 2013, mutta vain tulliin asti. Sieltä meidät käännytettiin takaisin ja päädyimme lopulta Eestiin Tartoon. Siellä pääsin tutustumaan moniin sosiaalialan kohteisiin, joihin tavallisilla turistireissuilla ei ole ollut asiaa. Kävimme mm. pienessä paikallisseurakunnassa, josta jaettiin vaatteita tarvitseville, alkoholistien hoitopaikassa ja lastenkodissa.  




Seuraavana kesänä tennarit veivät jälleen Tukholmaan. Pääsin toteuttamaan kesäkuussa 2014 pitkäaikaisen haaveeni nähdä Solsidanin. Odotin koko ajan näkeväni kävelytiellä Oven, mutta TV-sarja ei taida perustua aivan todellisiin henkilöihin. Oli siellä toki upea merenranta ja hienoja huviloita.


 


Suomen kesä oli harvinaisen lämmin ja tapahtumia täynnä. Converset pääsivät 17.7.2014 mukaan Porin Jazzeihin. Kokemus oli ainutlaatuinen. Musiikki oli festivaalien nimestä poiketen todella monipuolista ja esiintyjät legendaarisia tähtiä, jotka olivat keikkailleet jo silloin, kun minä vasta synnyin. 


 


Legendaarisista esiintyjistä on pakko mainita Bob Dylan, mies, joka ei esittelyjä kaipaa. Asian voi päätellä siitäkin, että hän ei sanonut yhtään sanaa koko keikan aikana. Hän vain lauloi ja soitti flyygeliä. Keikka oli ainutkertainen, koska sitä ei saanut kuvata ollenkaan. Tämä kuvakin on Pori Jazzin omalta sivulta. 
















 



Yksi kesän kohokohdista oli viikonloppu Helsingissä. 15.8.2014 järjestettiin Etno Espalla Pirulaisen konsertti ja täytyy myöntää, että jälleen kerran sai olla ylpeä siitä, että on pohjalainen. Kyllä siellä tennarit löivät tahtia!








Kesä sujui töitä tehden, joten lomamatkoja tennarit eivät enempää tehneet. Työmatkat olivat sitäkin kiinnostavampia, kun syksy saapui Suupohjaan. 20.9.2014 Converset pääsivät ylittämään Tiilitehtaanmäen - Pohjoislahden luontopolun uuden riippusillan Kristiinankaupungissa. Meno oli huteraa, mutta yli mentiin.




Tennareilla kiivettiin myös Kanuunanlahden kallioille ja laavulle makkaraa grillaamaan. Maisemat olivat upeita ja tuuli puhalsi energiaa myllyihin.














22.9.2014 tennarit uhmasivat Sotkan rinteitä ja sienimetsää. Keli oli sen verran kuiva, että kuivin varpain tuli kerättyä tatit ja kuukuset. Tatti osoittautui hyväksi ja turvalliseksi sieneksi, jota aloittelijakin uskaltaa kerätä.


Onneksi ostin Converset! Ne ovat olleet jokaisen euron arvoiset. Tennarit ovat edelleen ehjät ja siirtyvät kohta kaappiin odottamaan ensi kesän seikkailuja.





maanantai 4. elokuuta 2014

KESÄ SUUPOHJASSA!

Kesä on ollut ihanan lämmin ja tapahtumia on ollut paljon!
Mukavien muistojen lisäksi jäljellä on kivoja kuvia, joita voi katsella, kun lomat ovat ohitse ja arki alkaa.

                                         
                                           Muumikonsertti Teuvalla

                                           
                                           Sauna-ajot Teuvalla
                                           

                                          Bluesrupiama Kauhajoella


                                         Monikulttuurisuustori Kurikassa


                                         Monikulttuurisuustorin ohjelmaa

Tässä vain muutama tapahtumista. Suupohjassa tapahtuu paljon ympäri vuoden.
Osallistu sinäkin!
Luvassa on paljon hyviä hetkiä esimerkiksi Ruokamessuilla 5.-7.9.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Valokuva
Hei!

Olen uusi maahanmuuttokoordinaattori Kansainvälisyyskeskus Inkassa. Olen nyt tutustunut monipuoliseen toimintaan, jota Suupohjassa maahanmuuttajien kanssa tehdään. On ilo saada jatkaa Sannan kehittämää toimintaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Olen juuri valmistunut sosionomiksi ja nyt haluan oppia ja kehittää uusia asioita. Asun Seinäjoella ja olen siellä ollut mukana maahanmuuttajanaisten ryhmässä. Toivon, että pian tutustun toiminnassa mukana oleviin maahanmuuttajiin ja voimme yhdessä ideoida ja järjestää jatkossakin kiinnostavia tapahtumia ja pitempiaikaisia ryhmiä.

Tapaamisiin!

Helmi Tuominen

Hello!

I am the new Immigration Coordinator. I'm happy that I can follow Sanna's good work and I hope that we can keep everything going on and make together new plans for the future. I live in Seinäjoki and I have been there with the immigrant women's group and enjoyed it very much. I hope that I will meet you all very soon!  

See you!

Helmi Tuominen

maanantai 19. toukokuuta 2014

Tiedätkö, missä INKA on?


Tässä on yksi vaihtoehto, miten voit tulla INKA:an.











Jos kuljet tätä tietä, kirjasto jää oikealle puolellesi.





INKA sijaitsee Logistiassa.


INKA:n oven löydät heti pääoven jälkeen ensimmäisenä oikealla.
Ole hyvä, astu vain sisään!

Tervetuloa INKA:an!

torstai 20. maaliskuuta 2014

Työharjoittelu INKA:ssa

Tervehdys kaikille!

Olen Riikka Ylipeltola. Opiskelen sosionomi (AMK) + diakoniksi Porin diakonia-ammattikorkeakoulussa. Tämän kevään opintokokonaisuuteen kuuluu moninaisuutta ja monikulttuurisuutta. Aloitin 10 viikon työharjoitteluni INKA:ssa maanantaina 17.3. Olen mukana myös tulevissa Suomi- ja Naisten-kerhoissa. Odotan mielenkiinnolla, mitä kaikkea uutta opin harjoitteluni aikana. Nähdään INKA:ssa! 

torstai 6. maaliskuuta 2014

Minun työkokeiluni



Olen Lisbeth Kankaanpää,parturi-kampaaja ja kahden lapsen äiti Kristiinankaupungista.Joudun nyt jättämään parturi-kampaajan työt allergian vuoksi ja olen hakeutumassa opiskelemaan.

INKA an tulin viikoksi työkokeiluun koska ala kiinnostaa minua ja liittyy läheisesti opiskelusuunnitelmiini.

Olen viikon aikana perehtynyt ja osallistunut toimintaan aina virastokäynneistä ja hakemusten täyttämisestä kerhotoimintaan ja muihin alaan liittyviin aktiviteetteihin.

Voisin sanoa että viikkoni on ollut tosi monipuolinen sekä erittäin onnistunut ja mielenkiintoinen.Sekä työntekijät että asiakkaat ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja heille kaikille kuuluu tästä erittäin suuri kiitos.

Suurin yllätys minulle on ollut se,miten laaja tämä ala todella on ja miten pyyteettömästi täällä tehdään työtä hyvän asian puolesta.
Haluaisinkin tässä yhteydessä vihjaista ” facebook kansalle ” että INKA:n  sivuilta löytyy kaikenlaista mielenkiintoista aktiviteettia ,ja tietoa siitä miten jokainen voi omalta osaltaan osallistua tähän auttamistyöhön.


LOPUKSI SUURET KIITOKSET
Sannalle  -  opastuksesta ja ystävällisyydestä
Agnesille  -  luottamukseta ja positiivisesta energiasta
Erkille  IT- opetuksesta ja kärsivällisyydestä siihen liittyen

                      Lisbeth






torstai 5. syyskuuta 2013

Carmenin haastattelu

Perjantai  23.8.2013
                                                                                                                                  


Harjoittelu paikassa harjoittelijalle esiintyy omia haasteita.  Saatat kysyä mitä ne ovat?  Taloon tultaessa täytyy oppia talon tavoille, toiminta tavat, periaatteet sekä talon aikataulut.  Kun ottaa tämän asian huomioon, niin miettii, kuinka haastava se on kun muuttaa uuteen maahan?   Maahan muuttaessa täytyy oppia maan tavoille, toimintatavoille, kieleen, että kulttuuriin.  Tästä syntyikin ajatus täällä Kansainvälisyyskeskuksessa, että tekisin haastattelun.

Carmen suostui haastatteluun ja olikin innokas kertomaan omista kokemuksistaan.  Tapasimme Cafe Valkoisessa Puussa ja juttua riitti niin paljon, että aika hurahti nopeasti.  Tämä haastattelu ei ollut mikään tavanomainen haastattelu, sillä me myös vertailtiin omia tuntemuksiamme maahanmuutosta.  Itsellä on toki pitempi aika kun muutin Suomeen, mutta kokemukset ja tuntemukset olivat hyvin yhteneviä.  Oli ihanaa löytää ihmisen, jolla oli samoja tuntemuksia kun itselläni.

 Onko maahanmuutto helppoa voin sanoa, että ei se ole.  Maahanmuutto vaatii henkilöltä paljon henkistä voimavaraa, sitkeyttä ja periksiantamattomuutta.  Se antaa, mutta se ottaa.  Siihen voi liittyä iloa, pelkoa , että surua.  Tunne maailmassa käydään läpi sellaista vuoristorataa, joka seilaa laidasta laitaan.  
Vaikka maahanmuuttajalle muutto sekä sopeutuminen on haasteellista vaatii se myös yhteiskunnalta, että paikalliselta väestöltä sopeutuminen niinhin uusiin haasteisiin, joka voi syntyä kun muutoksia tapahtuu omassa yhteisössä.  Onnistunut kotouttaminen antaa yhteiskunnalle paljon. 


Haastattelu
                                                                                                                  
*  Mistä olet kotoisin?
 
Olen kotoisin Ecuadorista, Etelä-Amerikasta.                                 
 
*  Kuinka vanha olet?
 
Olen 22 -vuotias.
 
*  Kuinka kauan olet asunut Suomessa?
 
Olen asunut Suomessa 5 vuotta.
 
*  Kuinka päätit muuttaa Suomeen?
 
Tulin Suomeen aluksi turistina, ja oleskelin täällä kolme kuukautta.  Erään tutun kautta tulin Jurvaan ja kolmen kuukauden jälkeen päätin jatkaa oleskeluni Suomessa.  Hain opiskelupaikkaa Kauhajoen maatalousoppilaitoksesta ja pääsin sinne opiskelemaan.  Opiskelu kesti 3 -vuotta ja  opiskelin maaseutuyrittäjän tutkinnon.  Aluksi oli vaikeaa opiskella, kun en osannut vielä oikein hyvin suomen kieltä.
 
*  Onko Suomeen muuttaminen vaikeaa?
 
Minulle se oli vaikeaa sillä Suomeen tultuani olin ala-ikäinen.  Oleskelulupaa varten piti saada vanhemmilta lupa asua Suomessa sekä täällä piti olla opiskelupaikka tai työpaikka, että minulle olisi myönnetty jatkua oleskeluluvalle.
 
Vaikein asiaa muuttaessa Suomeen oli yksinäisyys.  Kun ei osa kieltä, niin on vaikeampi luoda ihmissuhteita.  Kuitenkin kohdalle sattui tulla henkilö nimeltä Anne.  Anne oli minulle tukihenkilö sekä 'vara äiti'.  Hänen kautta tutustuin Sannaan, josta on tullut minulle hyvä ystävä että valtava tuki.  Sanna tiesi missä minä tarvitsin apua ja antoi minulle paljon tukea.  Suomen kielen kurssilla tutustuin vietnamilaiseen naiseen ja hän mainitsi minulle eräästä Terhistä joka osaa espanjan kielen.  Ystävystyin Terhiin ja hän myös oli minulle valtava tuki.
 
Lea maatalousoppilaitoksesta auttoi minua asumisen kanssa kun valmistuin maatalousoppilaitoksesta.  Löysin töitäkin heti valmistuttuaan maatalousoppilaitoksesta eräällä sikatilalla.
 
*  Mitä haaveita sinulla on?
 
Haluaisin saada terveydenhoitajan pätevyyden.  Ensin haluaisin opiskella kodinhoitajaksi, että voisin edetä opiskelussani.  Tämän jälkeen voisin vielä opiskella lähihoitajaksi ja sen jälkeen terveydenhoitajaksi.
 
*  Saitko apua muuttaessasi Suomeen?
 
Minulla oli täällä yksi ystävä ja hänen piti lähettää kutsukirje.  Tämä kirje osoitti, että minulla olisi täällä Suomessa paikka jossa saisin asua.  Kolme kuukautta sain olla Suomessa turistina minkä jälkeen oleskelulupa järjestyi helpommin kun oli opiskelupaikka täällä Suomessa.
 
Minulta puuttuu Suomen kansalaisuus, ja tämän vuoksi minun tulee joka vuosi hakea oleskelulupaa.  Oleskelulupa maksaa aika paljon ja Sanna Kansainvälisyyskeskuksesta on ollut minulle tukena hakiessani sitä.
 
*  Mitkä asiat ovat sinun mielestäsi vaikeita?
 
Minusta asuminen ja oleskelulupa ovat vaikeita asioita hoitaa.  Työpaikka pitäisi saada  kun asunnot ovat kalliita,  sekä oleskelulupa aina maksaa.
 
*  Onko jotkut asiat helppoja?
 
Ei ole  helppoja asioita, sillä kaikki asiat ovat vaikeita kun ei osaa kieltä.  Kaikki on kielestä kiinni.  Tietoa kyllä saa missä voi opiskella suomea, mutta kaikki vaatii ponnistelua.
 
*  Onko sinun mielestäsi helppo päästä sisään Suomalaiseen yhteiskuntaan?
 
Ei ole helppoa päästä sisään Suomalaiseen yhteiskuntaan.  Se on aivan siitä kiinni kuinka ulkomaalaisia otetaan vastaan.  Toiset ihmiset hyväksyvät ulkomaalaisia ja toisille se on haastavampaa.
 
*  Oletko saanut riittävästi apua viranomaisilta?
 
Kyllä.  Oleskeluluvan kanssa Kansainvälisyyskeskuksessa työskentelevä  Sanna on ollut minulle valtava apu.  Pyydän apua aina kun sitä tarvitsen.  Ystävät ovat kuitenkin tärkein tuki koko prosessissa.
 
*  Mitä sinä muuttaisit jos saisit?
 
Toivoisin että Suomalaiset hyväksyisivät ulkomaalaisia sellaisena kuin he ovat eikä yrittäisi heitä muuttaa.
 
*  Oletko saanut ystäviä?
 Ystäviä olen saanut helpommin, kun olen oppinut suomen kieltä.  Ystäviä olen saanut myös silloin kun olen heitä rohkeasti lähestynyt.
 
*  Kenen puolelle käännyt jos tulee vaikeuksia ja tarvitset apua?
 
Käännyn Sannan puoleen jos tulee vaikeuksia sekä vara-äidin Lean puoleen.
 
*  Onko sinulla koti ikävä?
 
On minulla koti ikävä.  Soitan äidilleni joka toinen kuukausi.  Haluan kuitenkin olla itsenäinen.
 
*  Milloin olet viimeiseksi käynyt kotimaassasi?
 
Kävin kotona vuosi sitten.
 
*  Haluatko joku päivä palata kotimaahasi?
 
Kyllä haluaisin joskus palata kotimaahani.
 
*  Mitä vielä haluaisit sanoa Suomesta?
 
Suomi on turvallinen paikka asua ja apua löytyy ja myös saa,  kun rohkeasti pyytää.
 
 Haastattelun teki Anne Saariniemi